Kategoriat
Politiikka Raha Talous Työ Valta

UPM 一 vailla työehtoja

Samu Kuoppa

UPM:n tehtailla lakot jatkuvat, mutta kuinka pitkään ja millä seurauksilla? Vuoden alusta alkaen käynnissä on ollut työsopimuskamppailu, joka voi määrittää yhteiskunnan työmarkkinoita surullisella tavalla pitkälle tulevaisuuteen.

Paperiliitto on ollut lakossa useilla UPM:n tuotantolaitoksilla vuoden alusta. Vuoden alussa paljon huomiota herättänyt, mutta nyt ymmärrettävästi uutispimentoon jäänyt tilanne on edelleen käynnissä. Paperiliiton mukaan työtaistelut jatkuvat tehtailla nykytiedon mukaan 16. huhtikuuta asti, ellei sitä ennen päästä sopimukseen uudesta työehtosopimuksesta. Paperiliitto ja UPM ovat neuvotelleet viime viikot keskenään, ja koska ratkaisua ei ole löydetty, osapuolet ovat tavanneet sovittelijan kanssa. Mistä lakko johtuu ja mistä kiistassa on aidosti kyse?

Työnantajapuolta edustava Metsäteollisuus ry päätti aiemmin irtautua keskitetyistä työehtosopimuksista vuoden 2022 alkuun mennessä ja ilmoitti aikovansa sopia työehdoista yhtiöiden ja työntekijöiden välillä. Paperiliitto työntekijöiden edustajana on solminut sen jälkeen yrityskohtaiset sopimukset muiden alan suuryritysten kanssa (Stora Enso ja Metsä Group), mutta UPM:n kanssa neuvotteluja ei ole päästy edes aloittamaan.

UPM on lähtenyt rajuun peliin. Sen ulostulot voi tulkita yritykseksi romuttaa koko työehtosopimusjärjestelmä ja palkansaajapuolen neuvotteluasema yhdellä kertaa. UPM on kieltäytynyt kategorisesti yrityskohtaisesta sopimisesta ja vaatii sen sijaan toimialakohtaista sopimusta tehtaidensa eri aloille. UPM:n mukaan sen toimialat ovat niin erilaisia, että ne vaativat erilliset sopimukset.

Tämä on palkansaajaliikkeelle mahdoton asetelma. Paperiliitto ilmoittikin lakon alkaessa neuvottelevansa vain yhdestä koko yhtiötä koskevasta sopimuksesta. Nyt Paperiliitto on kuitenkin ilmoittanut olevansa valmis myös liiketoimintakohtaisiin neuvotteluihin, vaikkakin se haluaa näiden neuvottelujen pohjaksi vanhan koko yhtiötä koskeneen työehtosopimuksen. Tämä perustuu siihen, että työntekijäpuolella halutaan pitää kiinni sopimuskulttuurista ja siitä, että samalla alalla tehdään töitä samojen sopimusten mukaan. Nyt alas ajetut työehtosopimukset pitivät jo sisällään mahdollisuuden sopia töistä paikallisesti, siten etteivät työntekijöiden työehdot heikkene. UPM puolestaan haluaa heittää koko yhtiötä koskeneen työsopimuksen, liki 200-sivuisen ”vihreän kirjan”, roskakoriin.

Tarjolla keppiä ja keppiä

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen on kertonut nähneensä, mitä UPM on tarjonnut työntekijöilleen. Tarjolla on kaikkien työehtojen heittäminen roskakoriin. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta taas kirjoittaa SAK:n blogissa, kuinka UPM:n tavoitteena on ilmeisesti myös pidentää työaikaa sadalla tunnilla ilman kompensaatiota. Kyse olisi tosiasiallisesti yli viiden prosentin palkanalennuksesta. Yhtiö haluaisi myös yhdessä sopimisen sijaan yksipuolisesti päättää osasta työn tekemisen ehdoista. Samat vaatimukset yhtiöllä oli jo vuonna 2016 kilpailukykysopimuksen yhteydessä, jolloin yhtiö ei kuitenkaan saanut tahtoaan läpi.

Kun työntekijät käyttävät puolustuskeinonaan laissa heille määrättyä työtaisteluoikeutta, lakkoa, pyrkii UPM tuhoamaan tämän oikeuden. Alkuvuodesta tuli esiin, että UPM maksaa 30 euroa päivässä ylimääräistä niille työntekijöilleen, jotka eivät osallistu lakkoon. Kyseessä on laillisen lakon murtamisyritys. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on pitänyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen kokoontumis- ja yhdistymisvapautta koskevan artiklan rikkomisena menettelyä, jossa työntekijöitä houkutellaan luopumaan ay-oikeuksistaan taloudellisilla kannustimilla. Samalla UPM:n yksi ”neuvottelukeino” on tehtaiden lakkauttamisella uhkailu. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen on toistuvasti tuonut esiin sen, että lakkoilu tuottaa tappiota ja vaatii kustannusten leikkaamista – eli käytännössä paperikoneiden ja tehtaiden alasajoa. UPM:n tavoitteet ja lakon purkamisen menetelmät ovat vastoin nykyisiä kansainvälisiä sijoittamisen vastuullisuussitoumuksia ja Kansainvälisen työjärjestö ILOn työelämän perusoikeuksia. Näihin ei ole juurikaan tartuttu mediassa, mitä voi pitää melko kyseenalaisena.

Paperiliitto ei voi tässä tilanteessa perääntyä painostuksen edessä, ja muun muassa keskusjärjestö SAK on ilmoittanut turvaavansa jäsenliittonsa lakon jatkon. Paperiliitto on myös saanut reilusti tukea muilta ay-liikkeen suunnilta. Teollisuusliitto asetti UPM:n saartoon helmikuussa. Saarron aikana Teollisuusliiton jäsenet eivät työskentele sellaisilla UPM:n tehtailla, joihin Paperiliitto on julistanut lakon. Käytännössä saarto poistaa muun muassa UPM:n mahdollisuuden huoltaa ja kunnossapitää tehdaslaitteistoaan Paperiliiton lakon aikana ulkopuolisen työvoiman avulla. Ja jo tammikuussa AKT (Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto) päätti, etteivät ahtaajat käsittele UPM:n tuotteita Suomen satamissa.

Tuki ja sen määrä ei ole ihme. Paperiliiton ja UPM:n työsopimuskiistassa ei nimittäin ole meneillään tavanomainen työehtoriita, vaan periaatteellinen taistelu. Kumpikin osapuoli tietää olevansa laajemmalla asialla. UPM yrittää rakentaa tyystin uutta sopimusjärjestelmäpohjaa, jonka perusratkaisut heijastuisivat kauas yhtiön tulevaisuuteen. Jos Paperiliitto ei onnistu pitämään kiinni vaatimuksistaan, on seuraava vastaava tilanne jollakin toisella alalla vain ajan kysymys. Mikäli UPM onnistuu ajamaan pioneerihankkeensa läpi, sen menetelmät leviävät nopeasti muihin metsäyhtiöihin ja muille aloille. Kyseessä onkin yritys tuhota työntekijäpuolen neuvotteluasema, mikä tarkoittaisi palkkojen ja työntekijöiden etujen alasajoa ja lisääntyviä voittoja osakkeenomistajien taskuihin.

Nalle ja rautarouvan opit

Paperiliiton lakko ei hetkauta UPM:n kannattavuutta niin paljon, että yhtiön kannattaisi peräytyä työmarkkinatavoitteistaan. Mielenkiintoista on se, että paperialan yksikkö yrityksen sisällä on tappiollinen. Lakon aiheuttamat kustannukset, arvioiden mukaan yli 20 miljoonaa euroa viikossa, eivät siis tunnu niin suurilta toiminnan tuottaessa joka tapauksessa tappiota. Tämän työtaistelun hinta on heille joka tapauksessa investointi tulevaisuuteen.

Mitä pidemmälle lakko etenee, sitä tyhjemmältä Paperiliiton lakkokassa näyttää. On siis pitkälti vain ajan kysymys, koska liitto on pakotettu hyväksymään UPM:n ehdot. Tämä pitkän kaavan ideologinen taistelu tulee siis hyvin todennäköisesti johtamaan UPM:n voittoon, sillä työntekijöiden rahat loppuvat kesken ja silloin työehdoista on pakko joustaa, jotta työtä olisi ollenkaan tarjolla.

Tämä tuo välttämättä mieleen 1980-luvun Iso-Britannian, jossa Margaret Thatcherin hallitus tuhosi työväenliikkeen neuvotteluvoiman. Tiivistetysti tapahtumat etenivät siten, että kaivosten lakkauttamisuhan takia lakkoon menneet kaivostyöläiset pysyivät lakossa vuoden ajan, kunnes rahat loppuivat ja työläiset olivat pakotettuja lopettamaan lakon – samalla ay-liikkeen neuvotteluvoiman tuhoten.

Sama on tapahtumassa mahdollisesti nyt Suomessa. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen ja hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ovat molemmat tunnetusti palavasti vastustaneet ay-liikettä ja työntekijöiden neuvotteluvoimaa. Käsillä näyttääkin olevan pian eläköityvän kaksikon viimeinen tango, jonka tavoitteena on tuhota ay-liikkeen voima ja tehdä radikaali muutos Suomen työmarkkinoille.

Wahlroos on tunnetusti ihannoinut Thatcherin työmarkkinauudistuksia kuten myös esimerkiksi Irlannin työmarkkinoita ja vaatinut omalla auktoriteetillaan vastaavia muutoksia Suomeen. Eli muutoksia, joiden myötä kaikki valta työmarkkinoilla on työnantajilla, mikä on johtanut Irlannissa palkkojen ja työehtojen alasajoon. Irlanti on Wahlroosin mukaan malliesimerkki toivottavista muutoksista. Maan bruttokansantuote on toki noussut viime vuosina poikkeuksellisen paljon verrokkimaihin verrattuna, mutta samalla taloudellinen eriarvoisuus on kasvanut todella jyrkästi ja voitot ovat menneet muutamille kymmenille suuryrityksille osakkaineen. Kärjistetympi esimerkki tästä kehityssuunnasta on Yhdysvallat, jossa varallisuuserot ovat vielä suuremmat, sillä ay-liike on ollut pidempään maahan poljettuna.

Ammattiyhdistysliikettä tarkasteltaessa on muistettava se, että sen rooli on aina merkittävä työntekijöille. Ammattiyhdistysliikkeen saavutuksia ovat muun muassa kesä- ja talvilomat, perhevapaat, irtisanomissuoja ja viisipäiväinen työviikko. Edelleen sen merkitys työntekijöiden aseman turvaajana on elintärkeä, vaikka ay-liike onkin viime vuosikymmeninä jämähtänyt hieman paikoilleen eikä uusia edistysaskeleita ole saatu. Ollaanko siitä nyt valmiita luopumaan sen takia, että wahlroosit saavat entistä enemmän rahaa tililleen?

Työnantajat tuloerojen puolesta

Samaan aikaan kun työnantajapuoli yrittää Suomessa romuttaa toimivaa työmarkkinajärjestelmää, Euroopan komissio kannustaa päinvastaiseen suuntaan. Komission mielestä pohjoismaista työehtosopimusmallia on edistettävä koko Euroopassa. Tilastojen mukaan keskipalkat ja pienituloisten ansiot ovat parhaita siellä, missä palkat sovitaan alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Yhteinen sopiminen tuo vakautta kansantalouteen ja parantaa tuottavuutta. Tutkimukset osoittavat myös, että yhteisen sopimisen malli on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Euroopan komission kanta tulee selväksi esityksessä EU:n yhteiseksi minimipalkkadirektiiviksi. Direktiivin tavoitteena on nostaa minimipalkkaa kaikissa jäsenmaissa niin, että se riittää elämiseen. Samalla halutaan ehkäistä EU:n sisällä tapahtuvaa palkkadumppausta ja epäreilua kilpailua. Juuri tähän sopimusyhteiskunnan tuhoaminen johtaisi.

Ja on jo johtanut maailmalla. Tulo- ja varallisuuserot kasvavat jatkuvasti, syrjäytyneiden ihmisten määrä lisääntyy, elintärkeitä sosiaalipalveluja ja tulonsiirtoja ajetaan alas. Kaikki tämä kertoo paluusta luokkayhteiskuntaan, jonka pohjoismaisen hyvinvointivaltion toivottiin ja kuviteltiin hävittäneen lopullisesti. Tässä maailmassa on edelleen valtava tarve työväenliikkeen kaltaiselle joukkovoimalle, ja siksi onkin toivottava, että Paperiliitto kestäisi oman taistelunsa loppuun asti.

Advertisement

Yksi vastaus aiheeseen “UPM 一 vailla työehtoja”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s